Kroatia - Splitin kaupunki ja Visin saari

Kroatia 9.8-19.8.2014; Split ja Visin saari

Tämän vuoden kesäreissu suuntasi taas iki-ihanaan Kroatiaan. Ollaan Laurin kanssa ihan rakastuneita kyseiseen maahan :D Jotenkin vain Kroatian tunnelma, ilmapiiri, ilmasto, kulttuuri ja tavat vetävät puoleensa. Jos rannikon palmuja ja pieniä punakattoisia kalastajakyliä ei lasketa, on luonto hyvin samanlaista kuin meillä Suomessa. Ehkä Kroatiassa viehättääkin jotenkin sen tuttavallisuus ja kotoisuus. Tällä kertaa reissussa oltiin 10 päivää. Lennot olivat edestakaisin Splitiin, mutta välissä vietettiin kolme yötä Visin saarella. Kroatian saaristo onkin yksi kauneimmista Euroopassa ja tahdon ehdottomasti tutustua siihen vielä paremmin.

9.8. Lähtö ja saapuminen

Lentomme piti lähteä klo 6.30 lauantai aamulla suomen aikaa Helsingistä, mutta lento oli kuitenkin noin kolme varttia myöhässä. Olimme saapuneet Helsinkiin jo perjantaina muista syistä ja yövyimmekin ensi kertaa lentokenttä hotellissa. Helsinki-Vantaan lähettyvillä on yllättävän monia hotelleja, mutte useat olivat myös täyteen varattuja. Päädyimme lopulta vähistä vaihtoehdoista Glo Hotel Airportiin, joka on suoraan terminaali 2 alapuolella. Hotelli siis sijaitsee itse lentokentällä. Yhdestä yöstä (tai oikeastaan 5 tunnista) saatiin maksaa ruhtinaalliset 195 euroa. Hintaan olisi kuulunut sentään aamiainen, mutta ei aikasiten lentojen vuoksi ehditty siitä nauttimaan. Halvimmillaankin tuo yksi yö olisi ollut noin 150 euroa hieman kentän ulkopuolella sijaitsevissa hotelleissa. Kallista lystiä siis, enkä usko, että otetaan ihan tavaksi. Glon huone oli kuitenkin oikein hieno ja mukava eli ei sinänsä mitään valittamista. Lähtö hetkellä koko lentokentällä tuntui kuitenkin olevan jokin ongelma lähtöporttien kanssa tai ainakin niistä ilmoittamisessa. Lentotietotaulut olivat sekaisin ja lentoja jopa peruttu. Hetken iski jännitys, että päästänkö ollenkaan matkaan! No huoli oli turha ja Norwegianin kone nousi lopulta hieman yli 7 ilmaan. Lento Splittiin kesti 2h 20min ja perillä oltiin joskus ysiltä paikallista aikaa (tunnin aikaero suomeen). Siitä sitten soitto asunnolle, joka oltiin varattu booking.comin kautta ja taksilla kaupunkiin. Taksimatkaan meni jotain 30min ja maksoin noin 300kunaa (40€). Huoneistoa ei ihan heti saatu, mutta saatiin jättää matkalaukut kuitenkin ja suunnattiin parille huurteiselle Splitin rantabulevardille eli Rivalle. Huoneistoon päästiin noin tunnin odottelun jälkeen.

Asuntomme, Attic Apartments Split, vastasi hyvin varauskuvausta ja oli erittäin siisti. Asunnon esitellyt mies oli ystävällinen ja puhui hyvin englantia. Saatiin tämä kyseinen asunto myös erittäin halvalla jokin juuri tapahtuneen peruutuksen ansiosta. Maksettiin vain 2750kn kun alkuperäinen hinta olisi ollut 6000kn. Eli siis noin 360e neljästä yöstä. Kohtuu hintaista asunnon tasoon ja sijaintiin nähden. Ainoa miinus oli asunnon sijainti 4 kerroksessa ilman hissiä. Tämä on Splitin vanhoissa taloissa hyvin tavallista. Asunto oli kaksio, jossa oli täysin varusteltu keittiö, siisti kylpyhuone sekä mukava makuuhuone. Sisustuskin oli mukavan skandinaavista, sillä huomasimme huonekalujen olivan Ikeasta :D

Muuten ensimmäinen päivä meni sitten rannalla maatessa, Bacvicen kuuluisalla (bile)biitsillä, jonne käveli noin 20min asunnolta. Ranta on hiekkaa, toisinkin kuin Splitin muut rannat ja myös todella matala pitkälle merelle. Soveltuu hyvin lapsille ja erilaisiin vesileikkeihin. Jos haluaa uida tai snorklata, niin kannattaa suunnata kaupungin toiselle puolelle Zvoncscin ja Jezinacin rannoille, jotka ovat kalliota ja kiveä. Rannan jälkeen tallusteltiin todella väsyneinä takaisin asunnolle, otettiin torkut ja lähdettiin vielä syömään. Pienen etsinnän jälkeen (ei jaksettu nyt kauheasti panostaa) päädyttiin ihan ok paikkaan, jossa syötiin pasta carbonarat ja salaatti. Valitettavasti ei tullut laitettua paikan nimeä muistiin, mutta ei se nyt kovin kummoinen ollut.

 

10.8 Ensimmäinen päivä

Koska asunnossa oli hyvä keittiö, päätettiin, että syödään aamiaiset aina kotosalla. Oltiin eilen illalla vielä haettu kaupasta leipää ym. härpäkettä jääkaappiin valmiiksi. Aamiaisen jälkeen suunnattiin taas rannalle. Tällä kertaa toiseen suuntaan ja aiemmin mainitsemilleni Zvoncacin sekä Jezinacin ranoille, Marjan kukkulan kupeeseen. Rannat olivat kivisiä ja pohjassa jonkin verran levää, nämä rannat ovat myös huomattavasti syvempiä mitä hiekkainen Bacvice. Monet kohdat laskeutuvat kalliolta tai jyrkänteeltä suoraan turkoosina välkehtivään mereen. Mahtava paikka! Loistava hyppelyyn ja snorklaukseen, sillä kaloja ym. merielämää on nähtävissä jo ihan rannassakin. Uimakengät ovat täällä erittäin suositeltavia epätasaisen ja arvaamattoman pohjan vuoksi. Paikalla oli myös yksi ravintola ja ihastuttava rantabaari. Rannoilla on muuten myös suihkut, mutta aurinkotuoleja/varjoja on saatavana ainoastaan Bacvicelta. Rannan jälkeen kämpille suihkuun, pari leipää nassuun, vilvoittelua ilmastoinnin alla ja sitten takaisin kaupungille.

Käveltiin satamaan ja käytiin kyselemässä lauttalipuja Visin saarelle, jossa olisi tarkoitus olla 13-16.8 eli keskiviikosta lauantaihin. Visistä sitten enemmän tulevassa. Oltaisiin ostettu liput samantien, mutta lipunmyyjä ei suostunut niitä vielä myymään.. Tokaisi vain, että voidaan ostaa silloin lähtöaamuna koska lautta ei ole koskaan täynnä. Saari hyppely on Kroatiassa todelle suosittua ja siksi mekin ajateltiin ottaa varman päälle ja hakea lauttaliput jo etukäteen, mutta ei sitten. Visin lautta kulkee kolme kertaa päivässä edestakaisin ja tarkoituksemme on lähteä aamu 9 lautalla ja palata puolilta päivin lauantaina. Matka Visille kestää hieman yli 2h. Samalla reissulla käytiin myös kyselemässä eri toimistoilta päiväretkeä Pitvicen kansallispuistoon, joka puolestaan sijaitsee noin 3h ajomatkan päässä Splitistä. Puisto on kuulemma todella kaunis ja ainutlaatuinen paikka. Suunniteltiin retkeä ensi sunnuntaille, mutta ei vielä varattu mitään. Ajateltiin ensin myös itse auton vuokraamista ja sinne ajamista, mutta vuokra-autot osoittautuivat todella kalliiksi ja ehkä noin pitkä reissu yhdelle päivälle myös aika raskaaksi ajaa itse. Valmis retkien hyvät puolet ovat siinä, että ei tarvitse itse stressata muuta kuin bussiin pääsystä aamulla. Kaikki muu hoidetaan puolesta. Kelpaa meille!

Ohjelmajärjestelyjen jälkeen suunnattiin Rivalle parille drinksulle, alkupala jätskeille ja sitten etsimään ruokapaikkaa. Päädyttiin yhteen Trg Republike aukiolla (jonkinlainen hallinnon aukio) sijaitsevista ravintoloista. Paikka oli jälleen ihan ok, hintatasoltaan ehkä hieman kallis, mutta veikkaan että tähän vaikutti pitkälti ravintolan sijainti. Söin itse lohta, joka oli ravintolan kallein kalaruoka (en tiedä miksi) ja Laurille maistui tonnikala. Tonnikala oli kuitenkin ylikypsä eikä minun lohikaan mitenkään ihmeellinen. Palvelu oli hyvää, mutta hidasta. Illalla käveltiin vielä vanhan kaupungin kapeita katuja ja nautittiin tunnelmasta sekä mahtavan superkuun loisteesta. On tämä kyllä aika hieno kaupunki.

 

11.8. Marjan kukkula

Tänään ajateltiin kiivetä kaupungin kupeessa sijaitsevalle Marjan kukkulalle, joka on suosittu retkeily ja ulkoilukohde. Kukkula on melko jyrkkä ja matka vaivalloinen kuumalla ilmalla. Päätettiin ratkaista asia hyppäämällä pienen turistijunan kyytiin, joka ajoi huipulle ja takaisin. Hintaa junalla on 70kn nassu, mutta reissu ei kuitenkaan vastannut ihan odotuksiani. Aivan huipulla sijaitseva näköala paikka oli huono, sillä tiivis puusto esti hienon kaupunkinäköalan. Eikä aivan huipulla ollut suurta ristiä lukuun ottamatta mitään muuta. Pitää koittaa jalkaisin vielä toista, alempana sijaitsevaa näköalatasannetta. Mutta oli junan kyydissä muuten ihan hauskaa. Alempana kukkulalla sijaitsee myös eläintarha, kahvila, kirkko ja muutamia muita rakennuksia.

Juna-ajelun jälkeen suunnattiin vain rannalle. Mentiin taas kukkulan kupeessa oleville kiviranoille, mutta jäätiin tällä kertaa korkeammalle kalliolle, josta pääsi suoraan syvään veteen ja hyviin snorklaus maisemiin. Muutama tunti aurinkoa ja asunnolle taas siistiytymään. Tällä kertaa etsittiin ruokapaikkaa tripadvisorista ja käytiin testaamassa hyvät arvostelut saanut Duje Oil Bar, jonka keittiötä luonnehdittiin välimerelliseksi sekä kroatialaiseksi. Myös paikan viinitarjontaa kehuttiin. Eikä paikka pettymys ollutkaan! Ruokalista oli hieman erikoinen, eikä ensin ihan ymmärretty miten se toimii, mutta lopulta saatiin tilattua. Alkuruuat eivät olleet kovin erikoisia, itse söin marinoitua kalaa ja Lauri juustoja. Pääruuat kuitenkin olivat erinomaisia. Maistoin itse ensimmäistä kertaa tonnikalaa pihvimuodossa, kun tarjoilija sitä suositteli ja Lauri söi ihan kunnon lihaa. Annokset olivat isot ja mehevät, sekä hyvin valmistetut. Myös ottamamme paikallinen punaviini pullo oli todella hyvää. Visillä olisi sitten tarkoitus tutustua paremmin alueen viineihin. Paikka oli aavistuksen hintava, mutta hinta-laatu suhteeltaan kuitenkin hyvä. Sijainti vanhankaupungin sydämessä oli myös erittäin viehättävä. Ilman pöytävarausta saa olla melko aikaisin liikkeellä. Yhdeksän jälkeen paikka oli jo tupaten täynnä ja myös monet pöydistä varattuja. Ruuan jälkeen parit drinksut rantakadulla sekä asunnon alakerran baarissa. Jälleen melko aikaisin nukkumaan.

12.8 Rannalleeee

Tänään vaihdettiin suunnaksi Bacvicen ranta. Matkalla käytiin green marketin (hedelmä/vihannes markkinat) kautta hakemassa vähän evästä mukaan. Poikettiin myös vanhankaupungin puolella sen verran, että käytiin katsomassa aikataulut, milloin kirkontorniin pääsee kapuamaan. Ensi lauantaina kun tullaan Splitiin takaisin, niin kiivetään torniin sekä vielä eri kautta Marjan kukkulalle. Mutta siis, markkinat näyttivät todella kivoilta. Sieltä olisi kannattanut käydä hakemassa aamupalat ym. Markkinat ovat avoinna aikaisesta aamusta yhteen iltapäivällä ja tarjolla on hedelmiä, vihanneksia, kukkia ja muuta härpäkettä. Myös turisteille tarkoitettuja matkamuistokojuja on paljon.

Bacvicella vierähti taas jokunen tunti ja matkalla ostettiin mukaan vielä puhallettavat tyynyt (mahtavat) sekä iso puhallettava uimarengas. Kyllä lapsella pitää leluja olla. Tänään tuli myös hyvin väriä pintaan - ehkä vähän liiankin hyvin. Kämpälle päästyämme huomasin selän ja takamuksen punoittavan kivasti, mutta aftersunia pintaan niin homma hoidossa.

Saatiin eilen myös kävellessä uuden sushi baarin mainos käteen ja päätettiin tänään mennä testaamaan paikka. Ravintola oli nimeltään Oyster & Sushi Bar Bota ja vaikutti kaikkien arvioiden ym. perusteella oikein hyvältä. Ihan hyvä se olikin, mutta ruoka oli ehkä kuitenkin pienoinen pettymys. Kyllä esimerkiksi Turun Karu on paljon parempi. Sushi ei varmaan täällä kuitenkaan ole just se juttu. Koko kaupungista meinaan löytyi kolme varteenotettavaa sushi ravintolaa. Syömisen jälkeen käytiin taas jälkkäri jätskeillä rannalla ja sitten nukkumaan. Aamulla lähtö Visin saarelle.

 

13.8 Vis

Tänä aamuna kello soi jo seiskalta, vaikka oltiin kyllä koko viikko jo herätty samaan aikaan ihan vahingossa. Pakattiin laukut, siivottiin kämppä, jätettiin avaimet ja sitten suunnattiin kohti satamaa josta kaikki lautat saaristoon lähtevät. Jonotettiin hetki lippuja, jotka maksoivat 54kn nassu/suunta ja laivayhtiö oli Jadrolinija. Lautta osoittautui suureksi autolautaksi, joka vähän kummastutti. Lautalta löytyi muutama kahvila ja aurinkokannella oli ihan mukavat oltavat. Matka kesti noin 2h 20min.

Hotelimme Visillä oli Hotel Tamaris aivan sataman tuntumassa, kaupungin keskustassa. Saatiin huone heti, vaikka oltiin ennen sisäänkirjautumisaikaa paikalla. Hotelli on ulospäin siisti, mutta sisätilat melko ränsistyneet. Hotelli kaipaisi pikaisesti päivitystä tähän päivään! Luvattu ilmastointi oli säälittävä ja huoneen haju tunkkainen. Ikkunat auki, niin helpotti. Sängyt olivat kuitenkin siistit ja siivous toimi joka päivä. Neljästä yöstä 350e oli ehkä vähän suolainen hinta, mutta maksettiin toisaalta myös sijainnista.

Ensimmäisenä päivänä ei tehty oikeastaan mitään kummallista. Käveltiin pieni kaupunki ympäri ja vähän lähiympäristöä. Käytiin lounaalla hotellin vieressä olevassa siistin näköisessä Admiral ravintolassa, jossa oli todella hyvää ruokaa. Vähän hankaluuksia aiheutti taas tilaamani rapurisotto, jossa totta kai oli kokonaisia katkarapuja..mutta hyvää oli kuitenkin. Illalla käytiin vielä uudelleen syömässä ja mentiin aikaisin nukkumaan. Lähestulkoon ainoa ravintola johon mahduttiin ei ollut mikään maailman paras. Ruoka oli kuivaa ja paikka vähän ankea. Täällä huomattiin nopeasti se, että ravintolaan kannattaa varata pöytä tai olla aikaisin liikkeellä. Ravintoloita on turisti määrään nähden vähän ja ne ovat pieniä. Muuten Visin kaupunki on erittäin sympaattinen, pieni rantakaupunki. Ei täällä montaa päivää ehkä jaksaisi olla, mutta nämä muutama ilta on ihan jees. Paikka on selvästi purjehtijoiden suosiossa.

14.8 Skootterit alle ja menoksi ;)

Visillä oli tarkoitus tehdä toisena päivänä retki ja toisena tutustua saareen. Ensin ajateltiin tälle päivälle retkeä blue caveen (siniseen luolaan), joka sijaitsee Bisevon saarella pienen venematkan päässä Visistä. Täällä oli kuitenkin ollut pari päivää todella tuulista, eikä kyseisiä retkiä ole järjestetty. Huomiseksi kuitenkin saatiin liput ja takuu vielä, että rahat takaisin, mikäli tuuli ei hellitä. Hyvä diili mielestäni. Retki maksoi täällä 250kn nassu, Splitistä saakka se olisi ollut 80e.

Tänään päätettiin sitten lähteä tutustumaan saareen ja vuokrata skootterit. Visin saarta kiertää asfaltoitu tie, jota on helppo ajaa. Lisäksi liikenne on vähäistä, vaikka vuokra skoottereita ja autoja on melko paljon. Myös pyörän vuokraaminen olisi ollut mahdollista, mutta todella mäkisen maaston vuoksi en suosittele ellei ole hyvä kunto ja tahdo urheilla oikein kunnolla. Yli 30 asteen lämmössä ei myöskään ensimmäisenä tullut itselle mieleen lähteä vuoristopyöräilylle. Skootteri oli hyvä ja mukava vaihtoehto ja bikinit päällä ajaessa sai myös maksimoitua rusketuksen ;) Skootterin vuokra oli 200kn nassu/12h ja päivän bensat noin 25-35kn vähän kulutuksesta riippuen. Päivän vuokra olisi ollut 250kn ja auto puolestaan hieman kalliimpi. Oli hauska ajella pitkästä aikaa ja vähän alkoi tehdä mieli skootteria taas kotiinkin.

Visin kaupungista saaren toisella puolella sijaitsevaan hieman pienempään Komizan kalastaja kylään on suoraan noin 10km, mutta kannattaa kierrellä rantateitä. Osalle rannoista on kuitenkin vain hiekkatie, jonka ajaminen skootterilla on jokseenkin haasteellisista. Eli jos ei halua kävellä, mutta haluaa päästä pienemmille rannoille, niin kannattaa vuokrata auto. Me lähdimme ajelemaan ensimmäisenä kohti Stiniva beachiä, joka on todella kaunis poukama saaren etelä puolella. Rannalle on kuitenkin todella vaikea päästä ja tämän vuoksi se on myös rauhallinen. Maitse tänne ei kannata yrittää lasten kanssa tai jos on liikuntarajoitteinen. Matkaa ei ollut kuin reilu 100 m, mutta kohtisuoraan alas kallionrinnettä. Reisi ja pohjelihakset pääsivät kunnolla töihin. Hyvät kengät jalkaan (itsellä oli fläbärit joka oli huono idea) ja reisiin puhtia niin hyvin pärjää. Ylös pääsi helpommin kuin alas. Vaikka rannalla on pieni kioski kannattaa vettä varata mukaan kiipeilyyn. Mikäli on mahdollista kulkea veneellä, niin meriteitse rannalle on huomattavasti helpompi päästä. Tosin venettä ei saa laituriin tai rantaan, vaan sen on pysyttävä vesillä. Ranta on kuitenkin kaiken vaivan arvoinen ja suosittelen ehdottomasti käymään. Yksi kauneimmista rannoista missä olen käynyt. Ranta on kiveä, vesi kirkasta ja upea paikka snorklata. Oltiin itse liikkeellä jo aamupäivällä, noin puolenpäivän aikaan alhaalla ja tuolloin oli vielä hiljaista. Kun tuntia myöhemmin lähdettiin kipuamaan ylös päin, niin alkoi ihmisiä olemaan jo jonkin verran. Aamupäivällä myös puolet rannasta on vielä varjossa, jossa on mukava istuskella suojassa paahtavalta auringolta.

Stinivan jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Komizan kaupunkia. Tarkoitus oli pysähtyä vielä parilla rannalla matkalla, mutta reitit osoittautuivat hiekkateiksi eikä jaksettu lähteä skootterilla yrittämään tai kävelemään. Näytti matka sen veran pitkältä. Ajettiin suoraan Komizaan ihastuttavien viinitilojen lävitse mutkittelevaa vuoristoista serpentiini tietä. Maisemat olivat todella hienot. Komizassa käytiin vielä rannalla, jossa myös syötiin lounasta. Jätettiin skootterit kaupungin reunaan parkkiin ja käytiin kävelemässä ranta katua. Komiza on vielä huomattavasti Visin kaupunkia pienempi. Rantakadulla syötiin jätskit ja päätettiin lähteä ajamaan takaisin päin.

Paluumatka suoraa tietä saaren halki meni todella nopeasti. Ensin noustiin jyrkkää rinnettä ylös ja sitten suoraan alamäkeä täysillä alas. Hauskaa. Visissä ajettiin vielä kaupungin ohi nimelle, jossa oli jotain linnoja ja rantoja. Löydettiinkin jokin Fort Georgen -linnoitus, jossa oli todella ihanan näköinen ravintola. Valitettavasti myös täyteen varattu ja kun skoottereilla oltiin ei viitsitty jäädä lasilliselle. Näkymät merelle olivat upeat ja samoin sängyt joista oli tehty istumapaikat. Suosittelen käymään. Täällä järjestettiin myös jotain tapahtumia ja konsertteja.

Koska kello oli tässä kohtaa vasta jotain neljä, niin päätettiin ajaa vielä saaren toiselle puolelle Stoncican rannalle, jonne meni perille saakka hyvä tie. Ranta olikin kivan näköinen, paljon lapsia ja perheitä. Rannalla oli myös pieni viinitila sekä pari ravintolaa. Itse ranta oli muista poiketen hiekkaa. Juotiin cocacolat palmun alla ja ajettiin takaisin. Käytiin vielä tankkaamassa skootterit ja palautettiin ne pari tuntia etuajassa. Edellisillasta viisastuneina käytiin myös varaamassa pöytä ravintolaan johon ei eilen päästy. Varaus osoittautuikin hyväksi ideaksi sillä kun ysiltä saavuttiin paikalle, oli paikka jo aivan täynnä ja ihmisiä jonossa. Ruoka oli hyvää ja tarjoilu pelasi. Mukava pieni paikka. Syömisen jälkeen nukkumaan kuumaan ja tunkkaiseen huoneeseen, huoh.

 

15.8 Blue Cave ja Roki's viinitila

Täksi päiväksi eli perjantaiksi oltiin sitten varattu tuo blue cave retki sekä illaksi vielä ruokailu Roki'sin viinitilalle. Retki varattiin Navigator turistipuljun kautta, mutta eipä sillä lopulta ollut väliä sillä kaikki lähtivät samalla veneellä. Retken hinta siis oli 250kn nassu, joka sisälsi matkat luolalle ja sisäänpääsylipun (50kn). Retki lähti satamasta aamu yhdeksältä ja oli takaisin hieman viiden jälkeen. Alun perin tarkoitus oli kiertää saari mennessä pohjoisen kautta ja paluussa etelästä, mutta edelleen kovan tuulen vuoksi mentiin edestakaisin eteläpuolelta, jossa merenkäynti oli rauhallisempaa. Ajettiin suoraan Bisevon saarelle, jossa luola sijaitsee ja vaihdettiin siellä pienempiin veneisiin joilla pääsi itse luolaan. Matka Bisevoon kesti noin pari tuntia, mutta itse luolassa vierailuun meni noin 10-15 minuuttia. Nopea mutta upea kokemus. Luolan tunnelma oli taianomainen.

The Blue Cave (sininen luola) on luonnon nähtävyys, jonka löysi paikallinen kalastaja Baron Eugen Rausoonet vuonna 1884. Se on 24m pitkä, 10-12m leveä, 15m korkea ja 16m syvä. Luolan suuaukko on kuitenkin vain 1,5m korkea ja 2,5m leveä, ja siksi sinne ei kovin isolla veneellä pääse. Luola on kuuluisa siitä, että se hehkuu sinisenä vaikka sinne ei pääse luonnonvaloa mistään. Valo tulee veden alta ja saa todella kirkkaan ja puhtaan veden loistamaan. Veden alla näkyvä kalliosilta on jopa 6m syvyydessä.

Retkeen kuului myös noin 5-10min valokuvaus sessio aiemmin mainitulla Stinivan rannalla sekä vierailu green cavessa (vihreässä luolassa). Green Caven idea on hiemen sama kuin blue cavessa, mutta tänne pääsi ilman mitään lippuja ja luola oli myös suurempi. Katossa oli pieni reikä, josta auringon säteet pääsivät luolaan ja värjäsivät sen puolestaan vihreäksi. Oltiin luolalla kuitenkin liian aikaisin aamusta, jolloin aurinko ei vielä paistanut aukosta eikä vihreää hehkua näkynyt. Hieno paikka kuitenkin. Lisäksi retkeen sisältyi noin 2 tunnin pysähdys Rukavac beachilla, jossa oli mahdollisuus uida ja syödä lounasta. Vieressä oli myös muutama muu ranta lyhyen kävelymatkan päässä. Täällä oli myös pieni Rucavan kylä, jonne olisi päässyt skootterillakin ajelemaan suoraan. Ei kuitenkaan tietoisesti tultu koska tiedettiin paikan sisältyvän tähän retkeen. Tosin jos täällä haluaa syödä pitää siihen varata aikaa. Eli rannasta nauttiville omaat eväät mukaan. Täällä oli hyvät snorkalaus mahdollisuudet syvän veden ja kallio rantojen ansiosta. Kokonaisuudessaan retki oli mukava, vaikka olisin ehkä kaivannut jonkinlaista opastusta tai ainakin venematkalle pehmeämmät penkit :)

Visin saarella on myös monia pieniä viinitiloja ja täältä tuleekin sekä paikallisia viinejä että oliiviöljyjä sekä hilloja. Saaren elinkeino perustuu viljelyyn sekä turismiin. Meillä oli alunperinkin tarkoitus vierailla ainakin jollain viinitilalla ja mahdollisesti tehdä myös viinin maisteluita. Viininmaistelut eivät onnistuneet mutta viinitilalle päästiin. Visin kaupungissa on jokaisen saaren viinitila edustettuna omalla pienellä kaupalla, jossa tilan tuotteita myydään. Ennakko tutkimusten perusteella Roki's tila oli todella suosittu ja heidän perinteistä illallista suositeltiin kovin. Viinikaupan avulias vanha rouva saikin meille pöydän tälle illalle, joka oli kuulemma hyvää tuuria. Paikka olikin aivan täynnä kun sinne saavuttiin. Matkaa Roki's tilalle oli Visistä noin 6km, mutta ruuantilaamiseen sisältyi kyyti edestakaisin. Loistavaa palvelua! Tajuttiin varauksen jälkeen hotellilla ettei kysytty ollenkaan, mitä illallinen maksaa, mutta ajateltiin ettei se voi kovin paljoa olla ja muutenkin otettiin asia vain lähinnä kokemuksena.

Käveltiin siis ilta kahdeksaksi viinikaupalle, josta kyyti lähti. Matka kesti noin 10min ja kyytiin tuli pari muutakin pariskuntaa. Perillä meitä odotti oikein tunnelmallinen ja ihastuttava puiden suojaan rakennettu terassi sekä ravintola. Ruoka piti päättää jo varaustilanteessa, sillä sen valmistaminen perinteisin tavoin hauduttamalla kesti kuulemma kolme tuntia. Valittiin viinikaupan myyjän suosituksesta mustekalaa, joka olikin erinomaista! Annoksessa oli mustekalaa, perunaa ja riisiä. Hyvin yksinkertaista mutta hyvä. Annos oli myös iso ja halutessa tarjolla olisi ollut jotain jälkiruokiakin. Jätettiin ne kuitenkin välistä. Juomaksi valittiin sekä tilan valkoinen että punainen viini. Molemmat viinit olivat ihan hyviä, mutta eivät kuitenkaan mitenkään ihmeellisiä. Ei siis ostettu pulloja kotiin, vaikka ensin niin vähän meinattiin. Lopullinen lasku illalliselle oli 458kn kahdelta henkilöltä sisältäen ruuan sekä yhteensä litran viiniä. Annettiin kuitenkin 500kn ja erikseen vielä kuskille 20kn tippiä. Kroatiassa on tapana jättää 5-10% juomaraha hyvästä palvelusta ja kohteliaisuutena. Usein pääsee helpolla kun pyöristää summan vain ylöspäin. Aikaa meni noin pari tuntia mutta oltaisiin saatu olla kauemminkin. Kyytejä lähti ehkä noin puolen tunnin välein takaisin kaupunkiin.

Viinitilalla syöminen olikin parhaimpia hetkiä reissussa. Istuttiin pimeässä, vain muutaman lampun valossa keskellä viiniköynnöksiä ja nauttia hyvästä ruuasta, juomasta, seurasta. Toinen ajatuksia herättävä hetki oli paluumatka kaupunkiin: istuttiin pimeässä vain auton valojen loisteessa, kuunnella tunnelmallista kroatialaista musiikkia ja katsellen yllä loistava tähtitaivasta. En muista koska olisin viimeksi ylipäätään ihaillut tähtiä puhumattakaan siitä, miten paljon tähtiä täällä näkyi. Joskus on vain hyvä päästä keskelle ei mitään ja saada maailman kaikkeudelta muistutus siitä, miten pieniä me tällä todellisuudessa olemme. Huomenna paluu jälleen Splitiin ja ihmisten ilmoille, mutta kyllä nämä pari päivää tekivät lomasta varsinaisen loman. Kun ei voi keskittyä oikeastaan edes nähtävyyksiin, niin mieli lepää. Mutta nyt hyvillä mielillä takaisin Splitiin ja vielä muutamaan uuteen seikkailuun ;)

 

16.8 Split again

Tänään aamulla herättiin joskus yhdeksältä, suunnattiin aamiaiselle, ostamaan lauttaliput klo 12 lauttaan ja sitten pakkaamaan laukut. Kirjauduttiin hotellista ulos ja jäätiin terassille vielä hetkeksi istuskelemaan. Minä kävin myös ostamassa taas magneetin matkamuistoksi ja pakkauksen paikallisia pieniä hillopurkkeja tuliaisiksi :) Visin rantakadulla oli muutamia turisti tavaroita myyviä kauppuja, paikallisia tuotteita tarjoavia kojuja, muutama ruokakauppa sekä pari vaateliikettä. Ostostarjonta ei siis ole mikään päätä huimaava. Komizan kylässä puolestaan oli vielä niukempi tarjonta. Lauttamatka kesti taas sen 2h 20min ja tällä kertaa ihmisiä oli huomattavasti enemmän. Lauttaan kuljetaan autokannen kautta ja tarjolla on ahtaiden rappusten lisäksi vain yksi pieni hissi. Eli jos laukkuja ei halua kantaa neljää kerrosta joutuu sietämään jonotusta ja ruuhkaa sekä tullessa että mennessä.

Perillä Splitissä suunnistettiin suoraan seuraavaan majapaikkaamme, joka oli melko lähellä ensimmäistä. Hintaa näille viimeisille kolmelle yölle tuli 280e. Asuntom, Peruzovic Romms & Apartments,  oli jälleen todella siisti ja ihanaa vaihtelua Visin muutamalle tunkkaiselle yölle. Tällä kertaa laukkuja ei tarvinnut kantaa kuin kaksi kerrosta tai ei oikeastaan sitäkään, sillä asunnon isäntä halusi kantaa ne puolestamme. Hän oli muutenkin todella mukava ja kertoi ihan kartalta näyttäen mihin kannattaa mennä ja mistä löytyy mitäkin. Saatiin esimerkiksi hyviä ravintola, ranta ja ostosvinkkejä. Omistaja puhui myös hyvää ja selvää englantia. Molemmat asunnot muuten maksettiin käteisellä kunissa eli siihen kannattaa varautua jos huoneistoja varailee. Visin hotelli saatiin maksaa kortilla. Myöskään esimerkiksi Amex ei toimi monessakaan paikassa vaan ainoastaan Visa ja Mastercard.

Tässä asunnossa oli myös pieni parveke, jossa oli mukava syödä aamiaista sekä nauttia illalla pullo viiniä. Täällä olisi viihtynyt pidempäänkin. Pihalla oli myös yhteinen terassialue sekä lainaksi saatavia matkaoppaita, kirjoja ja muita esitteitä. Muuten huoneisto oli ensimmäisen tapaan täysin varusteltu. Iltapäivälla käytiin vielä varaamassa se retki Plitvicen kansallispuistoon huomiselle ja sitten kiivettiin Marjan kukkulan näköalapaikalle ja kaupungin kellotorniin. Molemmista oli hienot näköalat. Kellotorni oli auki joka päivä aamu 7 ilta 7 ja maksoin 15kn (2e) nassu. Vähän kierreltiin myös vastaan osuvia pikku kauppoja vanhassa kaupungissa. Splitissä on hyvät ostosmahdollisuudet ja ensimmäinen asuntomme sijaitsikin aivan kaupungin parhaan ostoskadun, Marmontovan varrelle. Täällä on myös iso ostoskeskus sekä esimerkiksi suuret Zaran ja Berskan liikkeet kadun päässä. Meneillään oli myös alennusmyynnit vielä näin elokuun puolivälissä. Lisäksi satama-alue ja green marketin reuna on täynnä turistikojuja, joissa on lähinnä uimiseen liittyvää tavaraa ja hattuja.

Alkuillasta iski kauhea nälkä ja päätettiin käydä syömässä aiemman asuntomme alapuolella sijaitsevassa Ghops Grill nimisessä ravintolassa. Tripadvisorin mukaan paikka oli yksi Splitin parhaista ja joka ilta se olikin täyteen varattu. Minä söin pastan ja Lauri hampparin. Molemmat olivat todella hyviä eikä hintakaan ollut tavallista korkeampi. Pasta noin 60kn ja lasi talon viiniä 15kn, hamppari ja olut samaa luokkaa. Todella hyvä ja viihtyisä paikka. Illalla ei ollut enää nälkä, joten haettiin vain kaupungin monista pizzerioita ja leipomoista pizzan palata ja sämpylät sekä kaupasta juotavat ja mentiin rantabulevardille istuskelemaan ja katselemaan jotain esitystä. Rivalla tapahtuikin joka ilta jotain ja keskelle rakennetulla lavalla oli eri esiintyjiä. Aluksi oli tarkoitus mennä käymään Bacvice beachin yökerhoissa tänään, mutta ei vain jaksettu. Lopulta melko aikaisin nukkumaan sillä Plitvicen retki lähtee jo aikaisin aamulla.

17.8 Plitvice Lakes

Retki lähti 7.45 Trg Republike aukiolta, jossa bussi odotti meitä. Varasimme retken travel agency Portalin kautta. Olin katsonut kyseisen firman tarjontaa ja arvosteluja jo valmiiksi kotona ja paikka vaikutti oikein hyvältä. Saatiinkin todella hyvää palvelua ystävälliseltä asiakaspalvelijalta ja hyvät ohjeet retkeen valmistautumiseen. Retki maksoi 600kn eli 80€ nassu, sisältäen bussimatkat ja liput puistoon. Mukaan suositeltiin ottamaan hyvät kengät (itse pärjäsin sandaaleilla ihan hyvin), vettä, eväitä ja hieman lämpimämpiä vaatetta. Puistossa olikin viileää, kosteaa ja tuulista Splitin paahtavaan kuumuuteen verrattuna ja villatakki tulikin tarpeeseen. Retki oli varattu täyteen ja mukana oli noin 30 osallistujaa. Ajomatka kesti mennessä noin 3 tuntia ja pysähdyttiin kerran huoltoasemalla. Matka taittui moottoritietä, joka tuntui olevan hyvässä kunnossa ja liikenne muutenkin toimivan. Tiet kulkivat vuoriston reunaa ja maisemat olivat paikoin erittäin hienot. Tänne voisi ehdottomasti tulla myös omalla tai vuokra-autolla ajelemaan. Muuten homma toimii kuten meillä kotonakin paitsi että moottoriteillä on tiemaksut. Summaa en tiedä, sillä bussilla ajettiin vain ohitse :)

Mukana ollut opas oli mukava, ammattitaitoinen ja puhui hyvää englantia. Koko menomatkan opas kertoi paitsi Plitvicen kansallispuistosta myös yleistietoa Kroatiasta ja ohitettavista kohteista: mielenkiintoisia faktoja ja hauskoja juttuja. Myös bussinkuljettaja oli oikein ystävällinen ja heitti myös vitsiä välillä. Matkat sujuivat siis kumpaankin suuntaan oikein verkaisesti. Perille saavuttiin noin 11 aikoihin ja saatiin oppaalta liput puistoon. Opas kertoi vielä ennen puistoon menoa kartalta näyttäen, miten kävelyreitit menevät ja mitä missäkin nähtäisiin. Itse puistoon tutustuminen alkoi ensin kävelyreitillä ylempien järvien ympäri. Saimme kulkea melko vapaasti kunhan pysyimme jotenkuten ryhmänä ja pysähdyimme sovituille paikoille odottamaan porukkaa. Välillä opas myös pysähtyi kertomaan mielenkiintoisista kohteista jos halusi jäädä kuuntelemaan. Yläjärvien kiertämiseen meni aikaa noin 3 tuntia. Paikalla oli myös paljon muita ryhmiä ja turisteja, joten reitin kulkeminen tapahtui melko pitkälti jonossa, kuitenkin ihan toimivasti.

Seuraava etappi oli pieni venematka taukopaikalle ja alemmille järville. Tämänkin matkan olisi voinut halutessa kävellä, mutta vene oli nopeampi sekä ihan hauska vaihtoehto. Puistossa kulkee myös "juna", jolla pääsee siirtymään joitain etappeja. Me emme sitä kuitenkaan käyttäneet. Taukopaikalla meillä oli pieni evästauko, ennen kuin matka jatkui taas jalkaisin. Jouduimme kuitenkin odottamaan hieman pidempään kuin piti, sillä jotkut ryhmästämme olivat eksyneet. Taukopaikalla oli muutama ravintola ja matkamuistomyymälä, mutta ravintoloihin oli aikamoiset jonot. Meillä oli aamulla leipomosta ostetut eväät mukana, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi.

Tauon jälkeen lähdettiin kävelemään alemmille järville ja kohti puiston suurimpia vesiputouksia. Tämä reitti oli selvästi aiempaa lyhyempi. Kokonaisuudessaan puistossa oltiin noin 5-6 tuntia, vaikka retken ohjelman mukaan aikaa piti olla vain 4 tuntia. Paluumatkalle lähdettiin kuuden aikoihin ja Spilissä oltiin puoli kymmenen maissa. Retki siis venyi alkuperäisestä aikataulustaan noin puolitoista tuntia. Paluumatkalla pidettiin pari pysähdystä, ruokatauko sekä lyhyt vessatauko. Kokonaisuudessaan retki oli oikein antoisa ja puisto todella kaunis. Mekään emme ehtineet kiertämään koko aluetta eli jos oikein haluaa panostaa kannattaa aikaa todella varata. Lisäksi puistosta on monia paikkoja joihin voi jäädä istuskelemaan ja ihailemaan luonnon kauneutta. Retki oli mukavaa vaihtelua Splitin vilkkaille, turistien täyttämille kaduille.

 

18.9 Viimeinen päivä

Tänään edessä oli reissun viimeinen päivä eikä ohjelmassa mitään kummempaa. Nukuttiin pitkään ja lähdettiin rannalle, Bacvicelle tällä kertaa sillä halusimme päästä hierontaan. Rannalla oli muutama teltta, jossa sain joko 30min, 45min tai 60min hierontoja. Otettiin molemmat 45min käsittely oliiviöljyllä (teki kuulemma hyvää aurinkoisella säällä), joka maksoi 300kn (40e) nassu. Tavallisella öljyllä hinta olisi ollut 270kn (36e). Vaikka hierojat näyttivät pieniltä ja hennoilta naisilta oli heillä yllättävän paljon voimaa. Oltiin molemmat käsittelyn jälkeen ihan rikki :D Jumit kyllä aukesivat niskasta, mutta ehkä pitäisi tosiaan käydä hieronnassa useammin kuin kerran vuodessa. Lisäksi käytiin lounaalla yhdessä monista rantaravintoloista ja sitten vain makaamaan rannalle. Rannan jälkeen suunnattiin kämpille suihkuun ym. ja illaksi syömään Matejuska nimiseen ravintolaan, joka oltiin käyty siis jo lauantaina varaamassa. Asuntomme isäntä suositteli paikkaa (kuulemma Splitin paras kalaravintola), joten luotimme arvioon ja käytiin testaamassa. Paikka oli todella pieni ja suosittu, joten pöydän varaaminen on illaksi lähes välttämätöntä. Samana iltana ei kannata yrittää. Ruoka olikin erinomaista eikä hintakaan paha. Paikka sijaitsee aavistuksen pahimman turistirysän ulkopuolella, joten myös se vaikuttaa asiaa. Samalla alueella on myös kourallinen muita hyviä, keskihintaisia ja tunnelmallisia pieniä ravintoloita. Jos haluaa hieman enemmän rauhaa, niin kannattaa suunnata tänne.

Syötiin alkupalaksi keitot (minä kermaisen rapukeiton ja L:lä kalakeiton) ja pääruuaksi otettiin kalalautanen, joka jaettiin sekä viinipullo. Kalalautanen oli herkullinen ja suuri. Myös palvelu oli erittäin ystävällistä. Koko setti maksoi hieman päälle 600kn eli noin 80e. Ruokailun jälkeen haettiin vielä Rivalta jätskit jälkkäriksi ja mentiin taas rannalle istuskelemaan. Tällä kertaa esiintymässä oli joku hieman lahjattomampi dj, eikä jaksettu pitkään kuunnella huonosti miksattua diskomusiikkia. Nukkumaan ja aamulla kohti lentokenttää. Paluulentomme lähti jo 11.05, joten kentälle piti lähteä siinä kahdeksan maissa.

Lopuksi

Kroatiasta on ehdottomasti muodostunut yksi omista lempi kohteistani Euroopassa. Maan ilmasto, kulttuuri ja monipuolisuus vetävät puoleensa. Pelkästään Splitissä on paljon nähtävää ja joettavaa koko muusta Kroatiasta puhumattakaan. Maan saaristo ja kirkkaat vedet tarjoavat loistavat olosuhteet uimiseen, sukeltamiseen, snorklaamiseen sekä veneilyyn ja purjehdukseen. Saariston lisäksi myös mantereen puolella on paljon nähtävää. Pohjois-Kroatia on luonnoltaan, kulttuuriltaan ja tavoiltaan aivan erilainen kuin etelä ja siksi kannattaa tutustua joka kolkkaan. Omana haaveena onkin nyt pidempi autoreissu ympäri Kroatiaa ja mahdollisesti myös vierailu naapurimaihin. Vaikka turismi lisääntyy vuosi vuodelta, on maa vielä suosituimpia rantakohteita lukuun ottamatta melko koskematon. Myös hintataso on vielä melko edullinen (Dubvornikiä lukuun ottamatta).

Kokonaisuudessa meillä meni reissuun rahaa noin 3500€ yhteensä kahdelta. Mainittakoon tähän, että emme matkustaneet budjetilla emmekä juurikaan katselleet esimerkiksi ravintoloiden hintoja. Kulutimme myös terassien penkkejä melko ahkerasti :D Saman reissun siis voisi tehdä varmasti puoletkin halvemmalla jos haluaa ja suunnittelee tarkemmin etukäteen, mitä tekee ja mihin menee. Syömisessä ja juomisessa säästää paljon jos tekee mahdollisuuksien mukaan ruuat itse, sillä ruokakaupoissa ja toreilla on todella halpaa.

Lennot olivat noin 300€ nassu edestakaisin Norwegianilla Helsingistä suoraan Splitiin (sisältäen laukut molempiin suuntiin), asunnot ja hotellit yhteensä 10 yöltä noin 1050e kahdelta. Muuhun matkusteluun, retkiin ja aktiviteetteihin meni noin 210€ (1570kn) per nassu, taksi lentokentälle 250-300kn /suunta, ruokaan ja juomaan ym. noin 1300€ (10000kn) yhteensä kahdelta. Ostoksia ei juurikaan tehty. Muutamaan tuliaiseen ja ranta härveleihin meni noin 380kn

(Matkan aikana valuutta kurssi oli noin 10kn = 1,3e, 2014)

Kuvia matkalta

Klikkaa kuvaa nähdesi sen suurempana!

Kommentit

---

Tätä matkakertomusta ei ole vielä kommentoitu kertaakaan. Haluatko olla ensimmäinen kommentoija? Kirjoita kommenttisi alapuolelta.

Kommentoi

---

Haluaisitko kommentoida tätä matkakertomusta? Kommentointi on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille, joten rekisteröidy!

Suosikit

---

→ Tilaa Matkakertomukset RSS-syötteenä.
→ Tilaa Matkailublogi RSS-syötteenä.