Praha pääsiäisenä 2007

 Meille Praha näytti kauniin keväiset kasvonsa viime huhtikuussa, pääsiäisenä. Alunperin meidän piti viettää pikkuinen loma Prahassa jo edellisvuoden lokakuussa, mutta kovasti odottamamme matka peruuntui juuri viime hetkellä tuon hyvin ikävän, Finnairin lentoemäntien, lakon vuoksi.  Lakon aiheuttamasta pettymyksestä sisuuntuneina varasimmekin pääsiäisen lennot ebookersin kautta CSA:lta (Czech Airlinesilta). Suora lento CSA:n koneella Helsingistä Prahaan kesti parisen tuntia. Matka sujui hyvin, ja palvelu lennolla oli ystävällistä.

Saavuttuamme Prahan lentokentälle meitä oli vastassa taksinkuljettajamme, jolla juttua tuntui riittävän. Oli hyvä, että olimme etukäteen varanneet taksikuljetuksen hotellillemme, sen verran sokkeloisilta Prahan keskusta ja erityisesti Vanhakaupunki tuntuivat. Tämän seikan osoittaa varmasti myös se, että kun taksinkuljettajamme ajatteli jättää meidät sopivalla parkkipaikalla pois kyydistä, arvellen, että me varmaan näemmekin jo hotellimme oven, me katselimme hölmistyneen näköisinä ympärillemme, emmekä todellakaan erottaneet mistään hotellimme sisäänkäyntiä, vaikka se oli vain noin parinkymmenen metrin päässä parkkipaikasta. Syy siihen, miksi taksinkuljettajamme ei ajanut suoraan hotellimme oven eteen, oli se, ettei hän yksinkertaisesti voinut. Hotellimme nimittäin sijaitsi kävelykadun varrella, joka päivisin toimi eräänlaisena markkinapaikkana, ja tuo katu oli täynnä kojuja, jotka avattiin aamuisin ja suljettiin aina illan tullen.

Olimme varanneet hotellihuoneemme netin kautta. Hotellimme, joka oli nimeltään The Golden Age,  sijaitsi siis Vanhassakaupungissa, ja se oli alueen tyyliin sopien sisustettu massiivipuisin huonekaluin, jotka olivat tyyliltään antiikkisia. Hotellimme oli hyvin viihtyisä pikku hotelli, ja se sijaitsi sopivan kävelymatkan päässä lähes kaikista nähtävyyksistä. Itse emme tällä kaupunkilomalla käyttäneet mitään joukkoliikennevälinettä, toisin kuin muissa käymissämme kaupunkikohteissa.

Praha osoittautui kaupungiksi, johon ei voi olla ihastumatta! Se on täynnä kauniinvärisiä koristeellisia rakennuksia, pikkukujia ja puistoja. Se on tunnelmaltaan välittömällä tavalla hienostunut ja ainakin vielä melko kohtuuhintainen.

Erityisesti teatterin ystävälle tämä kaupunki on varmasti elämys, onhan kaupunki kuuluisa kokeellisista teattereistaan ja erityisesti sekä mustasta teatteristaan että pantomiimistaan. Me kävimme katsomassa kuuluisassa Laterna Magika –teatterissa  esityksen The Wonderful Circus. Esitys sisälsi niin pantomiimia, mustaa teatteria, tanssia, multimediaa kuin musiikkiakin.

Ja uskokaa tai älkää, koko näytännön tapahtumat, sisällön kuin myös siihen sisältyvän huumorinkin ymmärsi, vaikkei yleisön ja esiintyjien välillä ollut muuta yhteistä kieltä kuin nuo edellä mainitsemani kehon liikkeiden, äänen ja kuvan kieli! Tämä oli kerrassaan hieno kokemus! Olisin halunnut tämän matkamme aikana käydä katsomassa muitakin mustaa teatteria ja pantomiimia sisältäviä esityksiä, mutta koska pääsiäisen aikana olisi sitten varmasti moni muu Prahan nähtävyys jäänyt kokematta, niin ajattelimme, että seuraavalla kerralla Prahassa käydessämme sitten.

Prahan kaupunki jakaantuu eri osiin: Vanhaankaupunkiin (Staré Mestoon), Juutalaiskortteliin (Josefoviin), Prahan linnaan ja Hradcanyyn (Prazský Hrad a Hradcanyyn), Pieneen puoleen ( Malá Stranaan) sekä Uuteenkaupunkiin (Nové Méstoon).

Vanhassakaupungissa sijaitsevat mm. Pyhän Jaakobin kirkko, Ruutiportti sekä tietysti Vanhankaupungin aukio (Staromestské Námestí ) ja raatihuone, jonka ulkoseinässä puolestaan sijaitsee myös tuo kuuluisa astronominen kello. Pääsiäisen aikana Vanhankaupungin aukio oli täynnä paitsi ihmisiä, niin myös erilaisia kojuja, joissa myytiin värikkäitä pääsiäiskoristeita, marionettinukkeja, käsitöitä, tsekkiläisiä leivonnaisia ja monenlaista suolaista purtavaa. Aukiolla sai seurata myös monenlaisia hienoja esityksiä, esimerkiksi koulutettujen haukkojen lentoesityksiä, taikuriesityksiä ja koululaisten tanssi- ja musiikkiesityksiä. Lisäksi aukion ympärillä olevissa ulkoilmaravintoloissa saattoi tarpeen tullen vaikkapa lepuutella jalkojaan ja nauttia kevätilmasta ja ohitse kulkevien iloisten ihmisten seuraamisesta. Vaikka ilma välillä auringonpaisteesta huolimatta oli hieman koleakin, ulkona tarkeni istuskella, koska useiden ravintoloiden ulkoterassit olivat varustettuja kaasulämmittimillä ja villahuovilla.

Monella tavalla Prahan pääsiäinen muistutti mielestäni suomalaisten vappua, poikkeuksena lähinnä se seikka, ettei Prahassa tarvinnut katsella örveltäviä humalaisia. Kaiken aikaa tuntui, että nyt juhlittaisiin myös kevään tuloa! Kojuissa myytävät värikkäät maalatut kananmunat sekä meidän vappuhuiskaamme muistuttava pajusta punottu vitsa liittyvät hauskaan tsekkiläiseen perinteeseen: miesten on ollut tapana piiskata vaimojaan pajunvitsoilla pitääkseen heidät hedelmällisinä, ja naisten ollut tapana kaataa kostoksi vettä miestensä niskaan ja tämän jälkeen rauhan merkiksi antaa heille pääsisäismuna.

 Juutalaiskorttelin nähtävyyksiin tutustuimme pääsiäissunnuntaina. Ensin tutustuimme Pinkasin synagogaan. Nykyisin tämä synagoga toimii muistomerkkinä kaikille niille Tsekkoslovakian juutalaisille, jotka määrättiin Terezinin keskitysleirille ja vietiin sieltä natsien teloitusleirille. Kaikkien palaamatta jääneiden nimet on kirjoitettu synagogan seiniin. Rakennuksessa oli myös hyvin liikuttava näyttely Terezinin keskitysleirin lasten piirustuksista. Itse en suuresta liikutuksestani johtuen voinut katsoa näyttelyä loppuun asti. 

Kävimme myös Klausenin synagogassa, Korkeassa synagogassa sekä Vanhassa-uudessa synagogassa. Myös vanha juutalainen hautausmaa oli vaikuttava kokemus. Kyseinen vuonna 1478 avattu hautausmaa oli yli 300 vuoden ajan ollut ainoa juutalaisten käyttöön luovutettu hautausmaa. Tilan ahtauden vuoksi ruumiita onkin jouduttu hautaamaan jopa 12 kerrokseen, ja paikalle on arvioitu haudatun noin 100 000 ihmistä. Hautakiviä tällä ahtaalla hautausmaalla on nykyään yli 12 000.

Pitkänäperjantaina tutustuimme Prahan linnaan, joka sijaitsee korkealla Hradcanyn kaupunginosassa. Sinne nouseminen portaita pitkin sai hien nousemaan pintaan, mutta ylös kapuaminen kannatti, sillä ylhäältä avautuivat upeat näkymät yli varhaiskeväisen Prahan. Tällä alueella kohoaa ylväästi koko kaupungin ylle myös Pyhän Vituksen katedraali, johon tietysti myös tutustuimme. Tähänkin katedraaliin tutustuminen edellytti ensin toki melko pitkää jonottamista, mutta tämähän ei ole mitenkään tavatonta minkään muunkaan eurooppalaisten katedraalin osalta, kirkothan ovat Euroopan vanhoissa kaupungeissa vierailevien turistien must-kohteita.

Vituksen katedraali edustaa uusgotiikkaa, ja myös tässä katedraalissa oli hienoja lasimaalauksia, mm. kuuluisa Alfons Muchan lasimaalaus Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios. Tässä katedraalissa jouduin hikoilemaan tuskasta ja pyörrytyksestä, sillä Timppa suorastaan työnsi minut kiipeämään katedraalin torniin. Ja kun kierreportaita oli vähän matkaa noussut, ei sieltä voinut enää palata takaisinpäin. Jouduin siis nousemaan nuo pelottavat 287 askelmaa pitkin kivisiä kierreportaita kohti korkeuksia! Välillä ylös noustessamme oli hyvin ahdasta, sillä tornista tultiin alas samoja portaita pitkin kuin sinne noustiinkin, ja välillä en voinut muuta kuin pitää kahdella kädellä tiukasti kiinni ”keskipylväästä”, jonka varaan portaat on koottu. Sopii vain arvata, millaista menoa sitten alastulomme oli! Joka tapauksessa minun täytyy onnitella itseäni, että selvisin tuosta urakasta pyörtymättä. Ylhäällä kuitenkin oli huimaavan upeat näkymät, joten kyllä sinne kannattaa nousta, mikäli vain pystyy!

Hradcanyn kaupunginosassa tutustuimme myös mm. Pyhän Yrjön luostariin, Kuninkaanpalatsiin ja Kultaiseen kujaan. Kuninkaallinen palatsi ei nimestään huolimatta osoittautunut kovinkaan loisteliaaksi paikaksi, erikoisinta olivat ehkä kirjanpitäjien vaakunat, joita oli maalattu parin salin kattoihin ja seiniin, sekä vanhat vihreät kaakeliuunit. Ai niin, oli siellä myös hienon ja koristeellisen näköisiä, värikkäitä paksuja kirjoja, joiden sisältöä tai merkitystä emme kuitenkaan onnistuneet selvittämään.  Kultainen kuja taas oli viehättävä vanhanaikaisine pienine rakennuksineen. Nimitys Kultainen kuja tulee alueella 1600-luvulla asuneiden kultaseppien mukaan. Nykyään kujan varrella on lukuisia käsityöläisten putiikkeja, mm. keramiikka-, saippua-, nukke- ja käsityöputiikkeja kuten myös kirja- ja korttikauppoja. Erikseen täytyy todeta, että myös kirjailija Franz Kafkan kerrotaan asuneen Kultaisen kujan varrella talossa numero 22. 

Prahan Pienen puolen ehdottomiin nähtävyyksiin lukeutuvat mm. Pyhän Nikolauksen kirkko sekä Kaarlensilta (, jonka toki voi katsoa kuuluvan myös Vanhaankaupunkiin). Tähän mennessä emme ole missään muualla nähneet yhtä koristeellista kirkkoa kuin tämä Pyhän Nikolauksen kirkko! Kirkko oli niin runsaan barokkityylinen, että oikein huvitti! Tämä on kaikkien Prahassa käyvien syytä kokea, sanoin en pysty kuvailemaan sitä koristeiden, veistosten ja maalausten määrää, mitä kirkko piti sisällään. Kaarlensiltaa pitkin taas kävelimme varmaan joka päivä, niin kuin varmaan kaikki muutkin turistit. Se on nykyään suljettu liikenteeltä, mutta muinoin sitä pitkin mahtuivat kulkemaan jopa neljät vaunut rinnakkain. Kaarlensillalla voi ihastella vanhoja pyhimysten patsaita, ja siltaa pitkin kulkiessaan voi nauttia myös katusoittajien iloisesta musiikista. Sillalla on myös useita karikatyyri- ym. maalareita myymässä töitään, samoin koru- ja korttikauppiaita.

Uudenkaupungin alueella emme kävelleet yhtä usein kuin muissa kaupunginosissa, mutta tutustuimme toki Venceslauksen aukioon ja kävimme Kansallismuseossa sisällä. Tämä museo oli sisältäpäin todella upea rakennus, mutta emme lähteneet kiertämään museon näyttelyitä, sillä vastaavia olemme nähneet jo esimerkiksi Wienissä ja Lontoossa, eikä viimeisenä iltana sinne saavuttuamme lipunmyyntikään ollut enää auki. Uudenkaupungin alueella sijaitsee myös Kansallisteatteri ja sen vieressä Laterna Magika –teatteri.

Prahassa on paljon kauniita puistoja. Yksi suuri puistolue sijaitsee Petrínin kukkulalla (Petrínin puisto), joka puolestaan sijaitsee Pienellä puolella Prahaa. Tutustuimme tähän alueeseen pääsiäislauantaina aamupäivällä. Itse Petrínin puistoon nousimme eräänlaisella junavaunulla, joka kipusi köysirataa pitkin ylös kukkulalle. Petrínin kukkulalla taasen sijaitsee näköalatorni, jonka huipulle Timppa sai, sattuneesta syystä,  tällä kerralla nousta aivan itseksensä - tarkoitan ilman minua - toki sinne monet muut turistit nousivat Timpan lisäksi. Kyseinen näköalatorni on Eiffelin tornin jäljitelmä. Torni on 60 metriä korkea (eli siis huomattavasti matalampi kuin Eiffel-torni), ja sen näköalatasanteelle pääsee nousemalla kierreportaiden 299 askelmaa. Kun Timppa palasi tornista alas, kävelimme polkuja pitkin alas kukkulalta. Polkuvaihtoehtoja olisi ollut tarjolla useita, ja lintujen livertäessä emme voineet olla ajattelematta, kuinka upea tuo puisto olisikaan parin kolmen viikon kuluttua, kun kaikki ympärillä olevat hedelmäpuut kukkisivat!

Toinen puisto, johon tutustuimme, oli ns. Eteläpuutarha, jota kautta poistuimme, kun olimme tutustuneet Prahan linnaan ja Hradcanyn alueeseen. Myös sieltä oli hienot näkymät, ja tuolloinkin ajattelimme, että paikka olisi varmasti vieläkin upeampi muutaman viikon kuluttua, kun kaikkien pensaiden, puiden ja kukkien lehdet olisivat puhjenneet. Tämä puutarha sijaitsee mäen rinteessä, ja matkan varrella on aina pieniä tasanteita. Tasanteelta toiselle edetään kapeita kivisiä portaita pitkin.

Niin kuin aina ulkomailla käydessämmme, niin myös täällä maistoimme perinteisiä paikallisia ruokia. Esimerkiksi yksi tällainen perinteinen ruoka-annos sisälsi possua tsekkiläisittäin, hapankaalia ja perunaknöödeleitä. Hapankaali maistui kerrassaan erinomaiselta, perunaknöödelit taas olivat kummallisia ”kumiperunataikinaviipaleita”, niin maultaan kuin ulkonäöltäänkin, ja possu oli ihan peruspossua. Ruokajuomaksi nautimme tämän aterian kanssa Uruguell Pilsneriä.

Ravintoloiden hinnat olivat mielestämme melko edullisia, ja ruokapaikkoja löytyy moneen makuun. Kerran söimme hieman hienommassa, art nouveaun tyyliin sisustetussa ravintolassa muistaakseni vasikkaa, maissia ja ranskanperunoita, ja täällä valkoviinipullo pöytään kannettuna ja tarjoiltuna maksoi kahdeksan euroa. Toisena iltana taas tunnelmoimme kellarissa, eräässä goottilaistyylisessä ravintolassa. Kummassakin paikassa ruoka oli herkullista ja palvelu hyvin ystävällistä! Prahasta löytyy toki myös kojuja, joista voi ostaa esimerkiksi makkaraa, sämpylöitä ja erilaisia grillattuja ruoka-annoksia. Ja onhan Prahassakin niitä tavanomaisia pitserioita kuin myös ”mäkkäreitäkin”.

Pimenevässä Prahassa on mukava poiketa myös iltadrinkille ja siinä samassa ihastella kaupunkia satumaisessa iltavalaistuksessaan. Myös tsekkiläisten oma becherovka, yrttijuoma, lämmittää mukavasti viilenevässä illassa. Päiväsaikaan puolestaan kannattaa maistaa Prahan konditorioiden ja kahviloiden tuotteita! Hintataso niissäkin oli todella edullista, ja niissä nauttimamme kahvi maistui kerrassaan maukkaalta ja leivonnaiset herkullisilta.

Aivan kaikkea Prahassa kokemaamme en jaksanut enää tähän ”kertomukseen” kirjoittaa, mutta niin kuin jo tästäkin tekstistä voi oivaltaa, myös Prahassa riittää runsaasti koettavaa. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Prahalla on paljon tarjottavaa kauniista ympäristöstä nauttivalle kulttuuri-ihmiselle. Palaamme todella mielellämme tähän kaupunkiin uudelleen!

Merja

Klikkaa kuvaa nähdesi sen suurempana!

Rakennukset ovat kauniinvärisiä ja koristeellisia.
(Lisätty: 17.2.2008)

Huimaava näkymä Vituksen katedraalin tornista
(Lisätty: 17.2.2008)

Vltava-joki ja Kaarlensilta
(Lisätty: 17.2.2008)

Kultaisen kujan rakennukset ovat hyvin pieniä.
(Lisätty: 17.2.2008)

Pääsiäistunnelmaa Vanhankaupungin aukiolta
(Lisätty: 17.2.2008)

Näkymä Petrinin kukkulalta. Taustalla näkyy Pyhän Vituksen katedraali.
(Lisätty: 17.2.2008)

Kuva Juutalaiskorttelin vanhalta hautausmaalta
(Lisätty: 17.2.2008)

Pyhän Nikolauksen kirkko
(Lisätty: 17.2.2008)

Astrologinen kello
(Lisätty: 17.2.2008)

Becherovkaa yömyssyksi
(Lisätty: 17.2.2008)

Kommentit

---

sei11ja - 17.2.2008
Olette kyllä nähneet pljon mielenkiintoista.Oli myös tosi selkeästi kerrottu. Tämän kertomuksen voisi mielestäni ottaa matkaoppaaksi kun menee joskus Prahaan.Huom!kirjoitin kun menee enkä jos menee.

merja - 17.2.2008
Kiitos positiivisesta palautteestasi! Hienoa, jos tekstistäni on hyötyä Prahaan matkaavalle ja jos se innostaa matkustamaan tuohon kauniiseen kaupunkiin. Prahaan kannattaa ehdottomasti tutustua!

santtu - 17.2.2008
Oli todella antoisaa lukea kokemuksianne Prahasta. Itse olemme tutustuneet Prahaan noin kahden vuorokauden ajan, mutta silti koin monta "ahaa-elämystä" lukiessani tekstiäsi. Sain varmuuden siihen, että Prahalla on jopa vieläkin enemmän annettavaa, kuin mitä me saimme, vaikka mekin olimme tyytyväisiä kokemaammme...:)

Ps. Minä en edes yrittänyt lähteä sinne Vituksen katetraaliin torniin kiipeämään...

Ja muuten, myös minun mielestäni juutalainen hautausmaa on todella vaikuttava kokemus!

merja - 17.2.2008
Jep! Kiitos, kiitos myös sinulle palautteestasi!:)

mapy - 17.2.2008
Oletpas jaksanut pitkän kertomuksen kirjoittaa. Oli mukavaa luettavaa :)

Kommentoi

---

Haluaisitko kommentoida tätä matkakertomusta? Kommentointi on sallittu vain rekisteröityneille käyttäjille, joten rekisteröidy!

Suosikit

---

→ Tilaa Matkakertomukset RSS-syötteenä.
→ Tilaa Matkailublogi RSS-syötteenä.